Kroonisen niskakivun & migreenin kuntouttava hoito

man-2546791_1280

Kaularangan ja hartialihasten harjoittelu kroonisen niskakivun & migreenin hoitona

Jari Ylisen ja kumppaneiden suorittama tutkimus näytti kaularangan lihasten 12kk  voima- ja kestävyysharjoittelun vähentävän tehokkaasti niskakipuoireita sekä niihin liittyvää toimintakyvyn heikkenemistä kroonisesta epäspesifisestä niskakivusta kärsivillä naisilla (hyviä tuloksia saatiin jo 2kk jälkeen). Kaularangan liikkuvuus lisääntyi ja niska-hartialihasten painekipuarkuus väheni voimaryhmässä merkitsevästi enemmän kuin verrokeilla.  Päänsäryn ja yläraajakivun määrä väheni molemmissa harjoitusryhmissä, mutta merkitsevästi vain voimaharjoitteluryhmässä. Kaikissa ryhmissä vain 3% koki harjoittelun pahentaneen niskaoireita.

Tutkimus suoritettiin 180 toimistotyötä tekevällä 25–53-vuotiaalla naisella, joilla oli krooninen epäspesifinen niskakipuoireisto ja poissulkukriteerinä oli:

  • Spesifiset niskasairaudet
  • välilevytyrä
  • selkäydinkanavan ahtauma
  • kaularangan alueen leikkauksen jälkitila
  • vaikean niskavamman jälkitila
  • kaularangan diagnosoitu epästabiilius
  • torticollis spasmodica
  • Olkanivelen spesifiset sairaudet
  • Usein toistuva migreeni (yli kahdesti kuukaudessa)
  • Perifeerinen hermopinne
  • Fibromyalgia
  • Tulehdukselliset reumataudit
  • Vaikeat psykiatriset sairaudet
  • Aktiivisen kuormittavan harjoittelun estävät verenkierto- ja hengityselintensairaudet
  • Raskaus

Tutkittavat satunnaistettiin kolmeen ryhmään:

  1. kaularangan ja hartialihasten voimaharjoitteluun
  2. kestävyysharjoitteluun
  3. vertailuryhmään

Kaikille ryhmille ohjattiin venytysharjoitteet ja annettiin ohjeet aerobisen liikunnan harjoitteluun.

Voimaryhmä käytti kaularangan lihasten harjoittelussa vastuskumia, jonka toinen pää kiinnitettiin potilaan pään ympäri kierrettyyn nahkahihnaan ja toinen tukevaan telineeseen. Harjoitteet suoritettiin istuen 80% max. voimasta. Liikkeitä tehtiin kolme sarjaa 1–2 minuutin tauotuksella. Alla mainittujaa hartia- ja yläraajalihaksia vahvistavaa harjoitetta suoritettiin käsipainolla, joka mahdollisti 15 toiston sarjan suorittamisen. Kuormitusta lisättiin 1–2 kg kerrallaan. Toistojen määrä väheni, ja sitä lisättiin vähitellen takaisin 15 toistoon asti, ennen kuin kuormaa lisättiin uudelleen.

Alla harjoitteet:

  • 15x isometristä työntöä suoraan eteenpäin
  • 15x oikealle ja vasemmalle etuviistoon
  • 15x suoraan taakse
  • Hartian nostot ja pystypunnerukset seisten
  • soutuliike eteenpäin nojautuneena toisen käden varaan
  • rintalihasliike, sekä takaavedon selinmakuulla? (artikkeli ei selvittänyt mitä tarkoittaa takaaveto selinmaaten)
  • Vatsa-, selkä- ja alaraaja- lihasten harjoitteita potilaat tekivät 20 toistoa käyttäen kuormana kehon painoa.
  • Lopuksi potilaat tekivät niska-, hartia- ja yläraajalihasten venytysharjoitteet.

Kestävyysryhmän harjoitusohjelman liikkeitä tehtiin 20 toistoa kolmessa sarjassa 1–2 minuutin tauotuksella. Harjoitukset:

  • Päännosto selinmaaten
  • Samat hartia- ja yläraajalihasjumpat kuin yllämainittu ryhmä 2kg:n käsipaino molemmissa käsissä
  • Vartalo- ja alaraajalihasten

harjoitteet sekä venytysharjoitteet kestävyysryhmä teki samalla tavalla kuin voimaryhmä.

Vertailupotilaat kutsuttiin alkumittauksiin kahden kuukauden välein. Harjoitteet:

  • 20 min venytysohjelma (sama kuin harjoitusryhmissä)
  • Saivat samat kirjalliset ohjeet kuin harjoitusryhmät: ”Venytellä säännöllisesti kolme kertaa viikossa”

Linkki alkuperäiseen kirjoitukseen: http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94465.pdf

Päätelmä:

  1. Voimaharjoittelu oikein suoritettuna ja pitkäjänteisesti on erinomainen kroonisen niskakivun sekä päänsäryn hoidossa 25–53-vuotiailla naisilla
  2. Tutkimusta ei voida yleistää miehiin, eikä ikähaarukan ulkopuolelle jääviin ihmisiin suoranaisesti (tarvitaan lisää tutkimusta)
  3.  Poissulkukriteereistä (katso tekstin alusta) kiinnostaisi miten tämä toimisi raskaana olevalla

Eri kestävyysharjoitustapojen vaikutus koettuihin migreenipäivien määrään

Tutkimus näyttäisi tukevan, että HIT (high- intensity interval training = korkea intensiivinen intervalliharjoittelu) olisi tehokkaampaa migreenipäivien vähentämisessä kuin MCT  (moderate continuous training = keskitehoinen yhtäjaksoinen harjoittelu). HIT:ä voisikin suositella vaihtoehtona migreenipotilaalle kokeiltavaksi. Otannan ollessa näin pieni, tulosta ei voida yleistää. Tutkimus käsitteli myös aivoverenkiertoa, mutta tässä kirjoituksessa en käsittele aihetta.

run-634702_1280

Alle kokosin hieman tutkimuksen suoritustapaa:

Kolme vertailuryhmää:

  1. Kontrolliryhmä
  2. High- intensity interval training (HIT) = kovatehoinen intervalliharjoittelu
  3. Moderate continuous training (MCT) = keskitehoinen yhtäjaksoinen harjoittelu
45 potilasta randomisoitiin ryhmiin, joista 9 tippui 12 vkn aikana pois motivaation puutteen, yksityisasian tai interventiosta riippumattoman loukkaantumisen vuoksi (2 HIT ryhmäläistä, 4 MCT ja 3 kontrolliryhmästä). Lopuksi jäi 36 tutkittavaa (28 naista) ja osallistujien keski-ikä oli 36 v.
Hyväksymiskriteeri:
  • Kokenut neurologi vahvisti diagnoosin jaksottaisesta migreenistä ilman auraa

Poissulkukriteerit:

  • Potilaalla migreeniä ennalta ehkäisevä lääkitys (jos potilas lopetti lääkityksen vähintään 8vk ennen tutkimusta, niin pääsi mukaan)
  • Muu sisäinen tai neurologinen sairaus
  • Säännöllinen harjoittelukokemus 6kk ajan
  • Kyvykkyys osallistua varmistettiin fyysistä aktiivisuutta mittaavalla kyselylomakkeella sekä fyysisellä testillä
  • Sydän- ja verisuonitautia tai kroonisesta tulehdussairautta sairastavat jätettiin pois
MCT ja HIT ryhmät harjoittelivat 12 viikon ajan 2x/vk. Kontrolliryhmän pyydettiin pitämään normaali päivittäinen fyysinen aktiivisuus, lisäksi he saivat fyysisen aktiivisuuden standardisoidut suositukset.
Tutkittavia pyydettiin pitämään päiväkirjaa fyysisestä aktiivisuudesta, migreenikohtauksien yleisyydestä sekä kohtausten sivuvaikutuksista.
Harjoitustavat:
HIT ja MCT suoritettiin yksilöllisesti valvonnan alla juoksumatolla. Lämmittelyksi 400 m kevyttä hölkkää -> 2 hyppelyharjoitusta -> 400 m kevyttä hölkkää -> venyttelyä. 12 harjoitteluviikon aikana oli 24 harjoitussessiota ja vähintään 20 piti osallistua.
  • MCT suoritettiin 70% sykemax 45 min ajan
  • HIT tavoite oli 90%- 95% sykemax. Intervalli kesti 4 min jota seurasi 3 min aktiivinen lepo 70% sykemax. Intervallia tehtiin 4 kierrosta.

athletics-3108413_1280

Linkki tutkimukseen: https://www.researchgate.net/publication/321206567_Effects_of_different_endurance_exercise_modalities_on_migraine_days_and_cerebrovascular_health_in_episodic_migraineurs_A_randomized_controlled_trial

Päätelmä:

  1. High- intensity interval training on kokeilun arvoinen migreenikohtausten vähentämiseen
  2. Otanta pieni ja suurin osa naisilla, joten tutkimuksen luotettavuus kärsii vahvasti

 

Lähteet:

Airaksinen, O., Häkkinen, A., Karppi, S., Kautiainen, H., Mälkiä, E., Nykänen, M., Pohjolainen, T., Takala, E. & Ylinen, J. Kaularangan ja hartialihasten harjoittelu

kroonisen niskakivun hoitona. Duodecim 2004. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94465.pdf [viitattu 10.3.2018].
Donath, L., Faude, O., Hansen, H., Klenk, C., Magon, S., Minghetti, A., Papadopoulou, A., Rasenack, M., Rossmeissl, A., Sprenger, T. & Zahner, L. Effects of different endurance exercise modalities on migraine days and cerebrovascular health in episodic migraineurs: A randomized controlled trial. 8/1/2018. researchgate internetsivut. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/321206567_Effects_of_different_endurance_exercise_modalities_on_migraine_days_and_cerebrovascular_health_in_episodic_migraineurs_A_randomized_controlled_trial [viitattu 10.3.2018].


Kategoriat:Kuntoutus, Yleinen

Avainsanat:, , , ,

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: